Kosketus Liikkuu

Kosketus Liikkuu

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

MINNE MENEN ?

Syksyn murretut värit. Kuolleiden lehtien tuoksu ja valon kontrasti. Minne olen menossa ? Elämäni varrella olen joutunut pohtimaan usein tuota kysymystä. Jossain vaiheessa huomasin että olen saanut pohtia sitä - ei siis ole ollut pakko.

Tässä blogikirjoituksessa ei ole yhtään valokuvaa. Ei voi ollakaan koska valokuva on vangittu hetki menneisyydestä. Tulevaisuuttaan ei voi kuvata kameralla. Sensijaan sanoin tai taiteen keinoin kylläkin. Oman tulevaisuuden kuvaaminen on osittain pelkkää haavetta. Haaveitahan pitää olla, ne osoittavat että elämä jatkuu vaikeuksista huolimatta. Se mitä seuraavassa kappaleessa kirjoitan ei ole haavetta. 

Kotitalomme Käpykolo tuli tällä viikolla myyntiin ja osa tavaroistamme on jo pahvilaatikoissa. On aika lähteä ja kääntää uusi sivu elämässään. Sellaiselle joka on hieman jähmeämpi liikkeisään ja urautunut kulkemaan samoja maisemia koko elämänsä mitan, voi seuraavaa kertomaani olla vaikeata ymmärtää.
Minä lähden Kirsin kanssa Inariin. Meistä tulee oikeasti Inarilaisia. Lähin kaupunki on Ivalo mutta me muutamme vajaan 200 asukkaan kylään nimeltä Nellim. Nellim sijaitsee 42 kilometriä Ivalosta koilliseen Inarinjärven itäpuolella.

Päätös syntyi siinä myöhemmin pyhitetyssä Hiacessa paluumatkalla Ivalon Lintumaasta pikkuisen ennen Tsarmijärveä. Hiekkatie kiemurtaa kohti Nellimiä. Ympärillä nousevat vaarat ja jos jossain maisema on kaunis ja levollinen niin juuri siinä. Päätöksen synty kuvastaa myös minun ja Kirsin ihmissuhdetta. Kun ollaan riittävän lähellä toista niin tietyt asiat kasvavat miltei sanomatta yhteen. Tokaisin Kirsille että kai me sitten muutetaan tänne johon Kirsi välittömästi sanoi että voihan sitä kokeilla.
Etelä ja nimenomaan hektinen etelä on nähty. Me olemme Kirsin kanssa ymmärtäneet jo kauan sitten että pohjoisesta on yhtä pitkä matka etelään kuin etelästä pohjoiseen. Mikään ei siis meidän elämäntavallamme ole kaukana. Ja jos muuttaa Nellimiin ei todella voi ollakaan, lähikauppaan on 42 kilometriä ja sama takaisin.

Pohjoiseen muuttamiseen ei ole meillä yhtä syytä. Leikkisästi voisin sanoa että niitä on ainakin yli kahdeksan; syyskesä,syksy, syystalvi, talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä ja niin edelleen. Lappiin muuttamalla ja nimenomaan siellä asumalla voi siis saada paljon, jopa kahdeksan vuodenaikaa ja kaamoksen kaupanpäälle.

Yleensä kun suuria muutoksia elämässään esittelee niin jopa läheisetkin ihmettelevät ratkaisuja. Yleisimmät kysymykset tässä tapauksessa liittyvät työhön tai välimatkaan. Minullehan työ yrittäjänä jatkuu edelleen kuten tähänkin mennessä. Hoidan paperityöt, juoksen (tulevaisuudessa hiihdän ja kalastan lisäksi...) ja kirjoitan sekä käyn joskus töissäkin fyysisestikin. Pohjoisessa olisi muitakin töitä tarjolla, esimerkiksi eräoppaana, mutta katsellaan mitä on tulevaisuudessa kiva tehdä. Viimeksimainittu koskee myös Kirsiä.
Välimatka on suhteellinen kysymys. Täältä Hämeenkyröstä Nellimin kotiin on 1100 kilometriä autolla. Lentäen Ivalosta kaksi tuntia Helsinkiin. Jos ostaa lentoliput ajoissa niin menopaluu kahdelta junalippuineen alle 150 euroa, toki psykoosisesonkien eli joulun, pääsiäisen tai muun ruskaretkeilyn kaltaisten pakkojen ulkopuolella, jolloin keskivertoturisti tulee juhlimaan tunturikeskuksiin saadakseen myöhemmin kehuskella käyneensä tosilapissa.
Minun tosilappini on ihan muualla ja nyt siitä tulee entistä todellisempi. Meiltä kotoa Nellimistä on kahdeksantoista kilometriä erämökille jonka pihassa karhu kävi viimeksi todistettavasti kolmisen viikkoa sitten. Paikka on sama mistä Aili Valpuri Valle hiihti 1900-luvun puolessavälissä Ivaloon hammaslääkäriin. Hammaslääkäri valitteli että ei ole puudutusainetta jolloin Aili pyysi ottamaan kipeän hampaan pois siitä huolimatta ja pari muuta hammasta myös. Sitten Aili hiihti takaisin Talvitupalompoloon illaksi syljeskellen verta oman tekemänsä ladunvarteen. Sata kilometriä hiihtäen hammaslääkäriin !

Muuttomme Pohjoiseen tapahtuu pikkuhiljaa asioiden järjestyttyä. Kun on asunut kuusitoista vuotta samaa mökkiä niin ei käy kädenkäänteessä tavaramäärän siirtokaan. Toisaalta on turha kuvitella että edes puolet tavarasta lähtisi mukaan, vaan se löytää ihan muunlaiset loppusijoitukset. Ehkäpä vähän vähemmän on todellakin enemmän.

Menen siis Pohjoiseen. Tulevaisuudessa kerron lisää ja etenkin kirjoitan teille miten etelän vetelä sopeutuu lappilaiseen identiteettiin, joka tosin on tullut tutuksi kohta kahdenkymmenen vuoden retkeilyjen kokemuksella mutta asuminen on aina eri juttu. Blogiini ajattelin lisätä myös uuden Ivalo-sarjan jossa pureudun hieman toiselta kantilta maisemaan jossa tulen elämään ja tietenkin myös juoksemaan.

On selvää että kaiken tämän keskellä viimeaikojen juoksu on ollut sivuosassa ja kuuliaisesti odottanut vuoroaan. Sen aika tulee sitten kun on tullakseen. On ihan turha yrittää stressata harjoittelusta ennenkuin muutto ja muut pakolliset asiat ovat ohi.



VIIKOT 37. JA 38.

Ma- Nellim Pahtalammen laavulle polkua 15,5 km - 2.05.
Ti-To - Lepoa
Pe- Kotona 11,5 km - 1.10.
La-Su- Lepoa

Ma- 8 km osittain kävellen - 1.08.
Ti- 10 km - 1.08.
Ke- 8 km - 50 min.
To-La- Lepoa
Su- 5 km - 35 min.

Yhteensä kahdessa viikossa 58 km - 6 tuntia ja 36 minuuttia.

Loppuun kirjoitan erään ajatuksen joka on ollut mielessäni vuosikausia :

" Ihmisen pitäisi muuttaa asumaan sinne missä tuntee olonsa kotoisaksi ja vasta sitten alkaa miettimään mitä siellä voi tai pitää tehdä. "

 

6 kommenttia:

  1. Suuri elämänmuutos on aina hieno mahdollisuus ja kun asioita tekee sydämestään niin ne valinnat ovat yleensä oikeita. Varmasti tuo muuttokin on sitä. Kiinnostuneena odotan Ivalo-sarjaa, juoksu ja elämä muutenkin on jo olosuhteidenkin puolesta ison osan vuodesta täysin erilaista kuin etelässä.

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon rohkeasta päätöksestä Pasi. Ei ole huono tapa elää tuo mitä viimeisessä lauseessa sanotaan.

    VastaaPoista
  3. Hieno veto! Inarin kunta taitaakin hakea parhaillaan kunnanjohtajaa. Kyllähän sinulta ainakin ne "juoksevat" asiat hoituisi! JR

    VastaaPoista
  4. Onnea uuteen elämään.
    Hieno valinta.

    T,hope

    VastaaPoista
  5. Nellim kuulostaa hiukan enemmän hiihtäjän kuin juoksijan valinnalta, mutta onhan tämä multisport mukavaa. Hyvää elämää uudessa kotipaikassa!

    t. X.

    VastaaPoista
  6. Jess: juosten kauppaan ja takasi.
    -järvelä-

    VastaaPoista