Kosketus Liikkuu

Kosketus Liikkuu

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

KOIRAT HAUKKUU


"Kun juoksee maan päällä ja sen kanssa, voi juosta ikuisesti." -Tarahumarat

"Ai sää semmosta, teetkö mitään muuta ? " - Ex-kestävyysjuoksija Ylöjärveltä

Olen matkallani lukenut ja etenkin kuullut kaikenlaista. Kuten alun lainauksista voitte päätellä niin on olemassa iso joukko ihmisiä jotka eivät koskaan pääse perille. Tämän voisi ilmaista myös niin että he luulevat päässeensä perille mutta minä taas tiedän että perille ei pääse koskaan. Matkalla on mukavaa kun oivaltaa että ehkä perille ei tarvitse koskaan päästäkään.

Hiihdon MM-kisojen uutisointia seuratessani ihmettelin osassa mediaa esiintyvää tylytystä. Vaikka mitaleja ropisee, urheilijat ovat terveitä ja iloisia, niin jatkuvasti joku suomalainen penkkiurheilija tai toimittaja pahoittaa mielensä. Mikään ei riitä ja dissataan niin että hirvittää. Menkää kuulkaa itse välillä lenkille ja koittakaa kuinka liha liikkuu niin suhteellisuudentaju kasvaa.

Säilyttääkseen mielenterveytensä on Suomessa välillä pistettävä mediaboikotti päälle. Oikein ihmetyttää mistä moinen negatiivisuuden esiinkaivamisen ja dissaamisen ilmapiiri on oikein peräisin. 
Lisään vettä myllyyn kertomalla että ylivoimaisesti eniten minua on kannustettu juostessani Norjassa tuntureilla. Lähes jokainen vastaantullut norjalainen huutaa - Gå på tai Heijaa !  Kuluneella viikolla juoksin - 18 asteen pakkasessa Siikajärventietä ja ohi ajoi kaksi Norjan kilvissä olevaa maasturia. Molemmista peukutettiin kannustaen. Suomalaiset lähinnä irvistelevät ja kyselevät että mihin on kiire tai vittuilevat muuten vaan rakentavasti. Tosin täällä Pohjoisessa erittäin harvoin.
Urheilusta puhuttaessa muistan kyllä suuret tunteet ja pienen mitallihullun kansan syvät rivit mutta sittenkin. Suomi nousuun ? Ei tällä asenneilmapiirillä ainakaan. Toisaalta jonkin Ilta-Sanomien lukijakommentit voi jättää omaan arvoonsa mutta kertovat ne yleisestä ajattelusta tai sen puutteesta jotakin.

Kuten useasti ennenkin olen eri tavoin kannustanut ihmisiä tekemään omia valintojaan valtavirrasta poiketen niin teen nytkin. Unohtakaa ulkoinen paine ja tehkää niinkuin hyvältä tuntuu ja toteuttakaa haaveitanne olivatpa ne sitten mitä tahansa.
Jos haaveilette juoksusta ja ultrajuoksusta niin juoskaa. Juoksu ja ultrajuoksu ovat voimavara sen harjoittajalle. Kasvattava harjoitus auttaa keskittymään oleelliseen jopa koko elämässä. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu. Pääasia on että ne eivät kintuille kuseskele.

 VIIKKO 9.

Ma- 15 km tiellä - 1.33.
Ti- 16 km tiellä - 1.51.
Ke- 10 km tiellä - 1.05.
To- 16 km tiellä - 1.44. Illalla Kirsin kanssa hiihtoa 1,5 tuntia kevyesti.
Pe- 6 km palauttelua - 40 min.
La- 10 km tiellä - 1.07. Iltapäivällä vajaa tunti lumikengillä kävelyä, valokuvausreissu.
Su- 10 km voimajuoksua maastossa - 1.07.

yhteensä 83 km - 9 tuntia ja 7 minuuttia

Perusharjoittelua tulevaa perusharjoittelua varten.

HELMIKUUN SUMMAUS

Juoksua yhteensä 242 km - 25 tuntia ja 11 minuuttia.

OLOSUHTEISTA

Marraskuun 2016 lopusta tähän päivään asti mitatulla aikajaksolla Nellimissä on ollut noin neljä päivää suojakeliä. Kaiken muun ajan lämpötila on ollut pakkasella jatkuvasti. 
Ympärillä on valkoinen ja juuri nyt häikäisevä talvi. En kertaakaan ole tarvinnut nastoja liukkauden vuoksi vaan lähinnä mukavuuden vuoksi jos juoksen maastossa moottorikelkkaurilla ja lumikenkäreiteillä. Normaalijuoksuun tiellä riittää Hokan Cliftonit. Tiet ovat aina hyvin auratut. Ei sohjoa, kuraa, vesisadetta tai jäätä.
Maastoa parhaimmillaan kuvaa seuraava videopätkä hyvin.



Kotijoki. Toivottavasti turisti ei huku tähän. Vesi virtaa vapaana jään alla ja jää ei kanna. Turvallinen ylityspaikka on kameran takana kymmenen metrin päässä.

V-a-l-o !


3 kommenttia:

  1. Huippu kirjoitus. Tykkäsin. Tuntuu, että positiivisuus on kadonnut. Jahdataan vaan jotain D-sanaa naapurimaiden kustannuksella unohtaen mitä saagoja meillä on nähty. Ilon kautta. Kisat on lyhyitä ja liian arvokkaita hukattavaksi maalailuun.

    Ps. Mielikuva tuosta videosta: Hirvikärpänen vipeltää Simon Fourcaden loppumattomassa leukaparrassa :):)

    VastaaPoista
  2. Oon kyllä niin samaa mieltä! Vähän ihmetystä herätti myös ihan YLEn ohjelmasuunnittelu: kesken kisojen näytetään talvistudiossa (taas) dokkarinpätkää vuodelta 2001. Miksi?

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista, mukava kun luette.

    Rivien välissä on myös ajatuksia huippu-urheilijan henkilökohtaisista uhrauksista lajinsa eteen. Näitä samoja ajatuksia voi soveltaa myös ultraurheiluun ja yrittää nostaa oman sekä muiden tekemisen arvostusta ja suhteellisuudentajua.

    Helpolla ei pääse kummassakaan tapauksessa.

    VastaaPoista